Muumipappa tähyili huolestuneena taivaanrantaa. Kaukana ulapalla pyörremyrsky Iso Myy lähestyi vääjäämättä Muumilaaksoa. Hemulin ennustukset tuhosta olivat sittenkin totta. Nyt oli toimittava nopeasti.
Pappa oli kerännyt joitakin tarpeellisia tavaroita valmiiksi veneeseensä, kuten kirjoituskoneen ja penaalin täynnä teräviä kyniä. Muumimamma, Muumipeikko, Pikku Myy, Niiskuneiti ja Niisku ottivat kukin omia henkilökohtaisia tavaroitaan mukaan. Mamma halusi ehdottomasti ottaa mukaan juuri leipomansa hedelmäkakun. Lähtiessään Muumimamma huomasi, kuinka lepakotkin pakenivat muumitalon ullakolta.
Kaikki olivat nyt tiiviisti veneessä kuin intiaanit kanootissa. Muumipappa irrotti köydet ja ohjasi veneen irti laiturista. Kaikki muumit eivät olleet enää laaksossa. Taivas synkkeni synkkenemistään ja suunnaton myrsky oli jo aivan lähellä Muumilaaksoa. Kun vene oli loittonemassa laiturista, Pappa huomasi, että tuhansia ja taas tuhansia pystyssä sojottavia hattivatteja oli kerääntynyt rannalle. Niitä oli niin paljon, ettei rantahiekkaa näkynyt ollenkaan. Hattivatit aloittivat huojuntansa ja muodostivat valtavan sähkövarauksen, joka purkautui pilviin ja pyörremyrskyyn, ja ne hajosivat hetkessä muumien tuijottaessa suut ammollaan. Yhtäkkiä sää olikin aurinkoinen ja tyyni. Hattivatit vaelsivat rannalta matkoihinsa.
Kaikki muumit palasivat laaksoon. Samana iltana pidettiin juhlat ja tunnelma oli katossa ja housut kadoksissa, kiitos Muumimamman edellisvuotisen käyneen mansikkamehun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti