Olen päättänyt myöntää Vuoden Itsetietoisin Tekstitaidetta Tavoitellut Ulostus -palkinnon tänä vuonna itselleni. Harvinaista kirjallisuuspalkintoa ei ole jaettu aiemmin eikä luultavasti jaeta tämän jälkeenkään. Palkintoraati oli valinnan suhteen sangen kaksimielinen. Ankaran kymmenen sekunnin pohdinnan jälkeen raati myönsi palkinnon poikkeuksellisesti julkaisemattoman kirjallisen materiaalin julkaisematta jättämisestä. Raadin mielestä palkinnonsaajan suurin kirjallinen ansio on, ettei ehdokas sentään julkaissut kaikkea vuonna 2013 tuottamaansa tekstiä. Vaan niin tämä metsä vastaa, vaikkei kukaan päästäisi hiiskaustakaan. Alla tekstinäyte vielä julkaisemattomasta olemattomasta teoksesta:
”Tein äkkinäisen liikkeen, jonka tavoitteena oli hyökätä muijan kannuihin kiinni, mutta yllättäen kimmahdin takaisin päin. Ensimmäinen ajatus oli, että kimposin hänen vatsastaan. Tämä on traaginen käänne, joka kohtaa monia yhdessä eläjiä: kumppanin vatsakumpu ohittaa koossaan monet mielenkiintoisemmat ruumiin ulokkeet. Ensishokista toivuttuani ehdin pohtia tapahtunutta tarkemmin. On mahdollista, että nainen on onnistunut selvittämään Kuolemantähden voimakentän kaavan ja törmäsin siihen. Seuraava teoria on, että nainen on Kuolemantähti. Siinä tapauksessa tarvitsen Luke Skywalkerin puhelinnumeron. Yritin jo selvittää sitä Fonectalta, mutta Lukella on nähtävästi salainen numero. On voinut käydä myös niin, että muijan inho ja halveksunta minua kohtaan on vihdoin aineellistunut fyysiseen muotoon ja muodostaa nyt näkymättömän seinän, jota en pysty läpäisemään.”
Paskaan pyrin, mutta paljon paskempaa pukkaa tulemaan – joten tämä paska on nyt taputeltu. Sopisi kakkosmotoksi carpe diemin kanssa. Kolme ”paskaa” yhdessä virkkeessä – olen liekeissä!
Jälkikirjoitus: Uudistan suomen kieltä. Rynnästys eli kannustus = tavoitteellista tissien tiirailua, bongailua tai metsästystä. Päämääränä on löytää isoimmat ja/tai hienoimmat ja kenties jopa päästä niihin käsiksi. Lause-esimerkki: ”Ai missä olin? Kävin jokirannassa vähän rynnästämässä/kannustamassa, kun oli niin hieno ilma.”
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Joku on lukenut näitäkin joskus
-
Olen taas vaihteeksi innostunut luukuttamaan Mikko Kuoppalaa, lupaavaa nuorehkoa sanataiteilijaa (s. 1981), joka myös taiteilijanimellä Pyhi...
-
Takauma: heinäkuu 2013 ja kesä kukkeimmillaan. Riemurinnoin kaahailen Sysmän kirkonkylälle, sillä okulaareissani siintelevät maailmankaikkeu...
-
Metrilakuindeksi kannattaa huomioida markkinatorilla käydessä, ts. kuinka monta metriä lakua saa viidellä eurolla. Nykyisin lähtökohta taita...
-
Mahtava meno, tiukka etukeno, herkällä tatsilla, rumpusatsilla, jee jee jee! Hölmö renkutus jäi päähän, koska se toistui lukemattomia kertoj...
-
Taisi olla itse V. A. Koskenkorva (Valtion Alkon Koskenkorva), joka tokaisi aikoinaan tyhjentävän itsestään selvästi pirtin pöydän ääressä, ...
-
Olimme ruokaostoksilla, kun vihannesosastolla äkkäsin superkirsikkatomaatteja. Hilpeästä kevennyksestä huvittuneena vinkkasin vaimollekin nä...
-
Kun viime vuoden kesähelteillä loikkasin kehityksen portaita pari askelmaa ylöspäin ja hankin Android-puhelimen, en tiennyt millaiseen kurim...
-
Saarioinen taas valmiiksi pöydän laittaa, perinteiset herkut hyvältä maittaa, jouluna on aikaa olla seurassa toisten, kun jouluruokaa on ...
-
Puolijumalallinen Leevi and the Leavings -legenda, nyttemmin autuaammille laulumaille kaksimielisyyksiä ja muita rasvaisia juttuja viljelemä...
-
Uusi Suomi -nettilehdellä on Puheenvuoro-niminen blogipalvelu, johon on hilautunut lukuisia maamme sanavalmiita yksilöitä. Blogipalvelu edus...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti