Kun ei osaa oikeita kieliä tai ei ole muuta tekemistä, voi opetella leikkikieliä. Yksi klassisimmista ja varmaan vanhimmista on kontin kieli. Isäni on aina retostellut osaavansa sitä hyvin. Mikään muu kieli ei tainnut nassikkana tarttua hänen umpiluiseen päähänsä. Kontin kielen simppeli sääntö on, että puhuessa jokaisen sanan perään laitetaan ”kontti” ja sitten vaihdetaan liitetyn sanan ja ”kontin” alkutavut keskenään. Otetaan esimerkiksi lause ”Minä haluan haistella likaisia sukkia”, joka kontin kielellä kuuluu: ”Konämintti koluanhantti koistellahantti kokaisialintti kokkiasuntti.” Minulla ei oikein kieli taivu konttiin. Taitaa puuttua jokunen piuha päästä. Isäni kertoi myös, että hänen äitinsä (i. e. isoäitini) osaa hyvin vede-kielen, joka toimii samalla periaatteella kuin kontin kieli. Edellä esitetty lause sanottaisiin vede-kielellä: ”Venämide veluanhade veistellahade vekaisialide vekkiasude.”
Jos kontin ja vede-kielen koukerot eivät aukene, on helpompiakin tarjolla. I-kielessä vaihdetaan sanojen kaikki vokaalit i-kirjaimiksi. Mallilause kuuluu ”Mini hiliin hiistilli likiisii sikkii.” Sanojen muodostaminen helpottuu, jos muikistaa suunsa lausumisen ajaksi ”i-muotoon”. Muita versioita on mm. e-kieli. Tuttavien 8-vuotias penska ehdotti, että lauletaan Munamiehen Pomppufiilis i-kielellä tai sitten Porsaita äidin oomme kaikki e-kielellä. Vastasin hänelle, että ei lauleta.
Alle kouluikäisen ei välttämättä ole helppoa hahmottaa tuollaisia sanaleikkejä, koska jo käsite ”vokaali” menee ufo-osastolle. Kun ei tajua, mitä kirjaimia ylipäätään sanoissa on, milläs löydät vokaalit sanoista. Joten kehitin vielä helpomman leikkikielen, jonka sammakon kutukin ymmärtää. Siinä sanojen kaikki vokaalit ja konsonantit vaihdetaan e-kirjaimiksi. Tähän tapaan: ”Eeeeee eeeeee eeee eeeeeee!” On mahdollista toteuttaa myös i-versiona.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti