Turvallista matkaa helvettiin

Nähdäksemme olemme saapuneet taas Totuuden lähteille, joten on aika huutaa se ilmoille. Suomessa on saanut yhä voimakkaampaa jalansijaa ”alakulttuuri”, jonka vaikutus näkyy selkeimmin moottoriliikenteelle tarkoitetuilla kulkuväylillä. Tottahan toki tarkoitan alati kasvavaa joukkoa nimeltä Audi-/BMW-/Mersu-/Tesla-kuskit. Kalliiden sähköautojen esiinmarssi on tuonut tuoretta verta perinteiseen saksalaisten premium-autojen koalitioon.

Muutama vuosi sitten sosiaalipsykologian professori Jan-Erik Lönnqvist julkaisi tutkimuksen otsikolla ”Not only assholes drive Mercedes. Besides disagreeable men, also conscientious people drive high-status cars” (3.12.2019). Tutkimus antoi kättä pidempää todistusaineistoa yleiseen havaintoon, että tiettyjen automerkkien omistajiksi valikoituu tietynlaisia käyttäytymishäiriöitä toistavia henkilöitä. Tutkimuksen löydökset olivat mm. seuraavia: Riidanhaluiset, empatiakyvyttömät, epäterveellä itsetunnolla varustetut sekä muita narsistisia persoonallisuuspiirteitä omaavat miehet hankkivat autoikseen aiemmin mainittuja merkkejä. Varallisuuden turmeleva vaikutus ei ole ilmiössä ratkaiseva tekijä, vaan siitä riippumaton häiriintynyt persoonallisuus näyttelee suurta osaa. Vähemmän yllättävästi naisilla ei yhteyttä havaittu, vaan ongelma on yksinomaan miessukupuolella. Tutkimus toteutettiin kyselynä, jolla arvioitiin henkilöiden persoonallisuutta ns. Big Five -persoonallisuustekijöiden kautta (avoimuus, tunnollisuus, tunne-elämän tasapainoisuus, ulospäinsuuntautuneisuus, sovinnollisuus).

Valitettavasti ajankuva on sellainen, että häiriökäyttäytyminen teillä näyttäisi olevan reippaassa kasvussa. Tunnetusti nuorilla miehillä yleinen sairas asenne autoilua kohtaan on saanut moninkertaisen lisäboostin, kun keitokseen on lisätty tutkimuksen todistama ilmiö ja (nimellisesti) aikuisiän saavuttaneet miehet. Tosiurosten tärkein taloudellinen päämäärä elämässä on päästä etuoikeutetun menopelin rattiin, jotta pääsisi aidosti toteuttamaan itseään. Harhainen ylemmyyden tunne ja usko kieroutuneeseen alfauros-illuusioon antavat lisää vauhtia oman elämänsä ”voittajille”. Pääsy näiden infantiilien runkkurinkiin ei ole vaikeaa: Saksasta tuodaan laivalasteittain edullista laatuautoa niitä janoaville lippispäille ja isonkin velan ottaminen unelman saavuttamiseksi on pieni uhraus.

Oman kompetenssinsa todistaminen liikenteessä (ja sitä kautta luonnollisesti koko elämässä) näkyy monessa: jatkuva ylinopeuden ajaminen tilanteessa kuin tilanteessa, pakonomainen tarve kaikkien muiden ohitteluun, ruuhkissa jonojen ohittaminen ja eteen kiilaaminen. Teiden retardeille liikennesäännöt ja tieliikennelaki ovat sanahelinää ja niiden noudattaminen osoitus pelkuruudesta ja impotenssista. Olen alkanut epäillä, että jossain täytyy olla tehdas, joka kloonaa lisää lippispäisiä Audi-, Bemari- ja Tesla-kuskeja liikenteeseen.

Olen visioinut mallin, jossa ajoteillä liikkuminen kiellettäisiin kaikilta muilta paitsi yllä mainittujen parempien autojen paremmilta kuljettajilta. Ja koska asetelma olisi optimaalinen, voitaisiin kumota kaikki säännöt ja lait koskien tiellä liikkumista moottoriajoneuvolla. Tämän jälkeen me kaikki kyvyttömät kuolevaiset voisimme seurata tienpientareilta turvallisen välimatkan päästä, kuinka häiriintyneet narsistiset munapäät ajaisivat kilpaa itsensä ja toisensa hengiltä. Problem solved. Voin jo melkein haistaa raikkaamman asenneilmapiirin.

Jälkihiertämiset: Jos maailman kaikki autot asetettaisiin perä perää jonoon, löytyisi senkin jälkeen jostain Audi-kuski, joka yrittäisi ohittaa ne kaikki. Ei ole minun keksimäni juttu, mutta silti ihan hyvä.

Pyöräilykypärä on vaarallinen kapine

Lehdessä oli uutinen 37-vuotiaasta miehestä, joka ei ollut koskaan suostunut pitämään pyöräilykypärää päässään. Älyttömäksi sinällään tavanomaisen tilanteen teki se, että miehellä oli ollut kypärä olemassa jo 13 vuoden ajan, koska hän oli saanut sen aikoinaan kaupanpäällisinä ostaessaan rullaluistimet. Kypärä oli lojunut kaapissa koskemattomana. Kuitenkin eräänä aamuna miehen alle kouluikäiset lapset, jotka käyttivät kypärää, vaatimalla vaativat miestä laittamaan pyöräilykypärän päähänsä. Niinpä mies vihdoin taipui ja lähti pyöräilemään töihin kypärä päässään.

Työmatkalla kävi niin, että kolmion takaa tuli auto pysähtymättä ja ajoi miehen päälle suojatiellä. Miehen molemmat jalat murtuivat ja hän sai pahoja ruhjeita. Kypärä pysyi päässä, vaikka mies singahti kunnioitettavan matkan ennen kohtaamistaan asfaltin kanssa. Ennen tätä tapahtumaa mies ei ollut koskaan elämänsä aikana loukannut itseään merkittävästi missään tilanteessa saati saanut murtumaa mihinkään kohtaan kehoaan. Tämä lyhykäinen uutinen osoittaa sen, millaisiin vaaratilanteisiin ihminen altistuu pitäessään pyöräilykypärää päässään.

Myönnän, etten lukenut kyseistä uutista, koska sitä ei ole olemassa. On hyvin todennäköistä, että joskus jossain päin maailmaa on noin tapahtunutkin, mutta minä en ole siitä tietoinen. En kuitenkaan vetänyt hatusta koko juttua. Tarinan alkuosa töihin lähtöön asti on totta ja tapahtui minulle tällä kyseisellä päivämäärällä 30. toukokuuta vuonna 2013 AD. Töihin polkiessa pohdiskelin, millaista kohtalon ironiaa olisi, jos joutuisin nyt onnettomuuteen, kun minulla on se pirun potta päässäni. En tosiaan ole koskaan murtanut yhtään luutani enkä ole joutunut onnettomuuksiin. Eihän se ole pelkkää tuuria, vaan kymmenien vuosien aikana opittua varovaisuutta ja ennakointikykyä. Autoilijoiden ja muiden tielläliikkujien toiminnasta ei kannata olettaa yhtään mitään, vaan kaikkeen pitää varautua myös muiden osalta. Koskaan ei voi olla liian varovainen. Mutta kypärää en ole suostunut tähän päivään asti pitämään, koska olen ottanut siinä tiedostetun riskin ja koska olen jäärä. Onhan se idioottien perustelu, ettei minulle voi jatkossakaan sattua mitään kerran ei ole tähän mennessä sattunut. Tähän päättyy liikennevalistusosuus, sanoi Enska-vainaa (lapsille tiedoksi: Ensio Itkonen oli Suomen kuuluisin autokoulunopettaja, joka opasti tielläliikkujia Hannu Karpon ohjelmissa 1980-luvulla).

Jälkivitsikirjoitus: Poliisi pysäytti mopolla ilman kypärää viilettäneen papan ja tiedusteli, mihin miehen kypärä on jäänyt. Tähän pappa kivahti: ”No Syvärille, saatana!” Vitsiltä on terä tylsynyt pahasti, koska kohta ei ole enää veteraaneja eivätkä he ainakaan mopoilukunnossa ole.