Paco oli hieno kaveri

Eräs merkittävä lapsuuteni kiintopiste riistettiin minulta lauantaina 28.12.2013. Tuolloin nukkui pois kaveri nimeltä Paco. Paco oli harmaapapukaija, joka asusteli kolmisenkymmentä vuotta Heinolan lintutarhassa. Paco oli tullut lintutarhalle vuonna 1984 Haminasta, jossa se oli elellyt yksityisomistuksessa yli 20 vuotta. Lapsena kävimme isäni kanssa joka kesä Heinolassa ja aina vierailimme myös lintutarhalla, koska se oli ja on edelleen siitä erityisen hieno nähtävyys, että sinne on vapaa pääsy. Siis ei maksa mitään. Tällaisia huveja ei tässä maassa enää kovin montaa ole. Olen tavannut Pacon joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta joka vuosi vuodesta 1984 lähtien, jolloin olin 8-vuotias vesseli.

Paco oli viihdyttävä veijari koko tuon ajan. Aina se vislaili tai heitteli hokemiaan, kuten klassikoksi muodostunut ”mennään saunaan”. Paco ei pettänyt odotuksia. Viime vuosina omatkin lapseni pääsivät vielä näkemään ja kokemaan Pacon mainion persoonan. Viime kesänä Pacoa ei jostain syystä häkissään näkynyt. Se oli harmittava pettymys, koska Paco oli oikeastaan suurin syy käydä lintutarhalla. Paco oli varmaan minulle läheisin eläinmaailman olento, koska omaa lemmikkiä minulla ei ole koskaan ollut. Kiitos Paco kaikista näistä vuosikymmenistä, joina tuotit iloa elämäni polulla.

Kielipuolitaitoja

Kun ei osaa oikeita kieliä tai ei ole muuta tekemistä, voi opetella leikkikieliä. Yksi klassisimmista ja varmaan vanhimmista on kontin kieli. Isäni on aina retostellut osaavansa sitä hyvin. Mikään muu kieli ei tainnut nassikkana tarttua hänen umpiluiseen päähänsä. Kontin kielen simppeli sääntö on, että puhuessa jokaisen sanan perään laitetaan ”kontti” ja sitten vaihdetaan liitetyn sanan ja ”kontin” alkutavut keskenään. Otetaan esimerkiksi lause ”Minä haluan haistella likaisia sukkia”, joka kontin kielellä kuuluu: ”Konämintti koluanhantti koistellahantti kokaisialintti kokkiasuntti.” Minulla ei oikein kieli taivu konttiin. Taitaa puuttua jokunen piuha päästä. Isäni kertoi myös, että hänen äitinsä (i. e. isoäitini) osaa hyvin vede-kielen, joka toimii samalla periaatteella kuin kontin kieli. Edellä esitetty lause sanottaisiin vede-kielellä: ”Venämide veluanhade veistellahade vekaisialide vekkiasude.”

Jos kontin ja vede-kielen koukerot eivät aukene, on helpompiakin tarjolla. I-kielessä vaihdetaan sanojen kaikki vokaalit i-kirjaimiksi. Mallilause kuuluu ”Mini hiliin hiistilli likiisii sikkii.” Sanojen muodostaminen helpottuu, jos muikistaa suunsa lausumisen ajaksi ”i-muotoon”. Muita versioita on mm. e-kieli. Tuttavien 8-vuotias penska ehdotti, että lauletaan Munamiehen Pomppufiilis i-kielellä tai sitten Porsaita äidin oomme kaikki e-kielellä. Vastasin hänelle, että ei lauleta.

Alle kouluikäisen ei välttämättä ole helppoa hahmottaa tuollaisia sanaleikkejä, koska jo käsite ”vokaali” menee ufo-osastolle. Kun ei tajua, mitä kirjaimia ylipäätään sanoissa on, milläs löydät vokaalit sanoista. Joten kehitin vielä helpomman leikkikielen, jonka sammakon kutukin ymmärtää. Siinä sanojen kaikki vokaalit ja konsonantit vaihdetaan e-kirjaimiksi. Tähän tapaan: ”Eeeeee eeeeee eeee eeeeeee!” On mahdollista toteuttaa myös i-versiona.

Neiti Marble ja katkenneen ajatuksen arvoitus

Nti Marble: Mihinkäs minä ne marmorikuulani taas kadotinkaan?
Watson: Ne ovat siinä edessänne pöydällä, neiti Marble.
Nti Marble: Aivan.
Marble ottaa yhden kuulista pöydältä ja laittaa suuhunsa.
Watson: Piparminttupastillinne ovat pyjamanne taskussa.
Nti Marble: Niin tietenkin. Huomasitteko, että kirjaston viinikirahvi tuoksui merkilliseltä?
Watson: Karahvi, neiti Marble. Epäilettekö myrkkyä? Mutta eversti Wilkinson löydettiin miekka selässä.
Nti Marble: Epäilen korkkivikaa. Tai sitten kirahvi oli huonosti pesty. Toisaalta oli sääli heittää viiniä pois, joten nautin itsekseni koko kirahvin sisällön.
Marble lopettaa marmorikuulan imeskelyn, ottaa kuulan pois suustaan ja nostaa pullon 12-vuotiasta Famous Grousea huulilleen. (toim. huom. Famous Grouse on kuuluisa metsäkana)
Nti Marble: Oli se juotavaa, kunhan ei anna maun viipyillä suussa. Miksi minulla on pyjama päällä keskellä päivää? Mieleni alkoi tehdä banaania, outoa.
Watson: Krhm, nyt on yö. Palataksemme siihen kirjaston ruumiiseen…
Nti Marble: Viinejä on niin monenlaisia, mutta viime kädessä ne kaikki maistuvat samalta minulle.
Watson: Niin tuota, ruumis kirjastossa…
Nti Marble: Punaviini, valkoviini, roséviini, kuohuviini. Kaikki ne ovat viinirypäleistä tehtyjä. Siksi niitä sanotaan viineiksi. Vai menikö se toisinpäin? Ah, melkein unohdin, että olen englanninkielinen. I heard it through the grapevine. Kun kukaan muu mua auta ei, jää Marvin Gaye. Nyt on todettava, että onneksi viski ei maistu rypäleille.
Watson: Neiti Marble, meillä olisi tämä mysteeri ratkottavanamme.
Nti Marble: Viinit ja viskit kypsytetään tynnyreissä. Tynnyrit kumisevat, kun ne ovat tyhjiä.
Watson: Neiti Marble, saanko mitä kohteliaimmin muistuttaa…
Nti Marble: Vii-vii-viiniä, vii-vii-viskiä.
Watson: Neiti Marble?
Nti Marble: Saanko mitä kohteliaimmin kysyä, rakas Watson, mitä te teette tässä romaanissa?

Linkkivinkki: Kannattaa luupata tuubista Littlest Pet Shop -hahmoilla näytelty kolmiosainen trilleri ”rikostutkia Neiti Marble: Murha Hotellissa”. En ole tehnyt kyseistä mestariteosta enkä laita linkkiä alle. Jännittävää elokuvailtaa.

Tozi Trendikäz Top -lista: viikonpäivät TOP 7

Parhaimmat viikonpäivät kautta aikain:

1. Lauantai
2. Perjantai
3. Keskiviikko
4. Torstai
5. Tiistai
6. Maanantai
7. Sunnuntai

Onpa kovaa settiä, totesi ummettava. Tulossa: kuukaudet TOP 12! Oho, tulee jo:

1. Heinäkuu
2. Kesäkuu
3. Toukokuu
4. Elokuu
5. Huhtikuu
6. Joulukuu
7. Maaliskuu
8. Syyskuu
9. Helmikuu
10. Tammikuu
11. Lokakuu
12. Marraskuu

Ja sitten elinvuodet TOP 37… ei jaksa, hohhoijaa. Taso laskee.

Jälkiä kirjoitukseen: Ummetuksesta tuli mieleen juttu, kun pikku-Kalle kertoi koulussa, että hänen isänsä kärsii ripulista. Kalle oli kuullut illalla vanhempien makuuhuoneen oven läpi, kuinka äiti oli hieman kireänä kivahtanut isälle: ”No mikä on, ettei se paska jäykisty!” Ummetuksesta ripuliin ei ole kaikkein huonoin aasinsilta. Varpusparviko se tuolla lehahti lentoon? Täytyypä mennä katsomaan.

Kahvia ja muita addiktiivisia aineita

Kahvi on jalo hyötykasvi, jonka tuottamista pavuista saadaan paahtamalla, jauhamalla ja uuttamalla aikaiseksi pahaa juomaa. Käsittämätöntä on, kuinka jotkut pystyvät tempomaan kahvinsa mustana naamioon. Kahvin saan maistumaan siedettävimmältä, kun lisään puolet kermaa ynnä maitoa (ei kehtaa laittaa pelkkää kermaa) ja noin viisi teelusikallista sokeria. Kerma taittaa kahvin kitkerää makua paljon paremmin kuin pelkkä maito. Tietenkin airish kohviit ja sen sellaiset uppoavat muitta mutkitta.

Kaikenlaisia suodatinkahvilaatuja olen juonut, mutta hyvään en ole törmännyt. On niissä toki eroja. On vähemmän kuraa, peruskuraa ja törkeää kuraa. Olen myös ihan fiineissä kahviloissa nauttinut kahvijuomia, mutten niissäkään ole kahvista nauttinut. Olen kuullut väitteen, että uusista pavuista vastajauhettu kahvi olisi kaikkea muuta kuin kitkerää, mutta sellaista en tiettävästi ole päässyt kokeilemaan.

Silti juon kahvia, kuulunhan kahvinjuojakansaan. Ei siitä ole paljon aikaa, kun en juonut ollenkaan kahvia. Sitten iski lasten syntymä, työelämä, keski-ikä ynnä muita uuvuttavia tekijöitä. Kahvilla on selkeä välitön piristävä vaikutus minuun. Myös ajattelutoiminta tuntuu saavan lisäkierroksia kahvista. Kahvin positiivisista terveydellisistä vaikutuksista on monenlaisia tieteellisiä todisteita. Tosin sokerin käyttöni on sellaista överitasoa, että haittoja tullee enemmän. Eikä niistä reippaista maitorasvoistakaan taida hyötyä olla. Allekirjoitan väitteen, että sokeri on aikamme pahin huumausaine, koska en ole päässyt kokeilemaan järeämpiä huumausaineita. Sokerin yletön nauttiminen pudottaa vireystasoani huomattavasti. Sokerista ei oikein pääse eroon, jos ei ole rautaista tahtotilaa. Ja minullahan ei ole. Tykkään sokerista eri muodoissa, joten pakko saada lisää.

Kivoimpia sokerin ja kofeiinin yhdistäviä myrkkyliemiä ovat energiajuomat. Niissä ei ole edes kahvin hyviä puolia, vaan pelkkiä huonoja. Joten juon niitäkin ja varmasti liikaa. Tällä hetkellä (ja se hetki meni jo) teinien johtoajatuksena toimii ”ES pärisee” halvimman energiajuoman Euro Shopperin mukaisesti. Energiajuomilla nuoriso pysyy päivät hereillä ja tol(k)uissaan, koska yöt täytyy takoa GTA V:tä ja muita oppimispelejä. Setä kärisee, jonnet tärisee.

Jälkikurnutus: Ulkoilutakissani lukee isolla kirjaimet ”XTS” ja alla selitys ”x-treme series”. Lapsilleko näitä takkeja tehdään? Lisäksi takissa on teksti ”high performance”. Hyvä, jos takki yltää sellaiseen, koska takin kantaja ei yllä, ei edes energiajuomapärinöissä.