Vai tarttuiko terva sittenkin juttuihin, ja sukset jäivät lipsumaan?
Parempi reikä sukissa kuin kasseissa, pohti entinen mies, kun lapsenteko ei luonnistunut.
”Mitäs roolia täällä vedetään?”, mölisi Gambina-Kaarlo ystävilleen. ”Ihan vaan petroolia”, vastasi juopporevohka yhdestä suusta.
”Miun sauvastain puhkes kumi”, hihitteli Vähä-Veikko lapsena opettajalle, kun hän kouluun hiihtäessään myöhästyi aina. Lauseen merkitys avautui parikymppiselle Veikolle uudella karulla tavalla, kun tyttöystävä ilmoitti olevansa raskaana.
Järkyttävä tragedia autohuollossa: rengas jäi puristuksiin auton alle.
Ruskean Reiän Ritarikunta valitsi nimikkovihanneksekseen suppopaprikan.
Minussa ei ole sitä ongelmaa, etten uskaltaisi katsoa silmiin sitä haavekuvaa itsestäni, joka toivoo olevansa henkilö, joka olin aikoinaan, kun kuvittelin olevani sellainen, mikä nyt olen ilman pelkoa siitä, että kuulostaisin Toni Wirtaselta.
Kaikki palaa, kunhan ne alkuun saa syttymään.
Miksi kunkin asian täytyy mennä niin kuin se menee?
Joskus voi olla vaikea valita, ottaako mieluummin onkeen vai pataan.
Välillä kannattaa punnita elämäänsä toisesta näkökulmasta, vaikkapa ojan pohjalta käsin.
Jos et tiedä, mistä narusta vetää, niin älä ainakaan siitä, joka on oman kaulasi ympärillä.
Kaiken kaikkiaan voihan se olla noinkin, mutta jos minulta kysytään, niin en vastaa.
Lopuksi muista vähintään tämä dementoitumisesi jokaisessa vaiheessa: kiveysten puhdistusharja ei ole kivesten puhdistusharja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti