Käsi kalsareissa

Nyt käsi sydämelle, kuinka moni mies on pidellyt kättä kalsareiden sisällä? Kättä ei tarvitse laittaa sydämelle, jos se on jo kalsareissa. Muinaisessa Pulmuset-sarjassa Al Bundy aina töistä kotiin saavuttuaan rojahti ensimmäisenä sohvalle ja työnsi käden housun etumuksesta sisään. Ja aina se oli olevinaan hauskaa. Al Bundy teki tosin suorituksen vajavaisesti: käsi meni hädin tuskin puolittain housuihin, joten vällykäärmeelle asti sormet tuskin mitenkään ulottuivat. Ehjän suorituksen esti varmaan vapautta vaalivan Amerikan Yhdysvaltojen siveyslait.

Heijarin helliminen on joka miehen perusoikeus. Siinähän ei ole kysymys karkeasta Spanking The Monkey -tilanteesta, vaan hellästä hetkestä uskollisimman ystävän kanssa. Se on hyvin tehokas stressinpurkutapa. Pieni kuopsuttelu, kutittelu ja silittely muistuttavat miestä elämän perusarvoista, siitä miten parhaat asiat elämässä ovat kovin yksinkertaisia.

Joten tartu toimeen rohkeasti. Toki kannattaa varata mahdollisimman rauhallinen hetki kahdenkeskisen kaveruuden vahvistamiseen, etteivät ulkoiset häiriötekijät pilaa tuokiota. Pahimpia ulkoisia häiriötekijöitä on samassa taloudessa asusteleva räksyttävä naishenkilö, jolta saattaa irrota sellaisia rakentavia kommentteja kuin ”taasko sulla on käsi siellä palleissa?” ja ”lopeta, toi on tosi iljettävää”. Nainen ei voi koskaan ymmärtää.

Sakki ja Matti (tästä ei tule turkulaisvitsiä)

– Mitäs peliä sakki pelailee?
– Tämä sakki ihan vaan sakkipeliä pelailee.
– Vai tällaisella sakilla sitä sakkipeliä pelataan.
– Ollaanhan me sellainen sakki, jolta sakkipeli taittuu.
– No onkos sakilla sakkimatti jo tullut?
– Ei, sakki-Matti joutui jäämään kotiin. Sillä oli jännetupin tulehdus, joten Matti on sakista poissa tänään.
– No milläs sitä sakkia pelataan, jos ei sakissa sakki-Mattia ole?
– Kyllä tällä sakilla sakki luistaa ilman Mattiakin. Ei sakki yhtä Mattia kaipaa.
– Täytyypä jatkaa tästä matkaa. Sakki odottaa.
– Ai sakkisakki?
– Ei, petankkisakki.

Neiteilyä

Luin kirjaa, jossa kerrottiin seuraavaa: ”Maskuliinisuus-feminiinisyys kertoo yhteiskunnan arvoista. - - Feminiiniset maat ovat ”hoivamaita” eli pehmeisiin arvoihin satsataan. Skandinavian maat ovat melko feminiinisiä…” Mitä?! Näinkö täällä on käynyt? Täällä vain lellitään ja löllitään ihmisiä ja laitetaan vähän lisää pumpulia ympärille. Missä on talvisodan henki ja missä on Rokka, kun oikein hyvää miestä tarvitaan? Olemmeko valumassa Ruotsin kanssa samaan kastiin; kohta löydämme itsemme folkhemmetistä (suom. kansankoti) ja juoksemme kiljahdellen majstångin (suom. juhannussalko) ympäri surströmmingit (suom. hapansilakka) suupielessä. Itkeä vollotamme päivittäin kaljupäisen Olof Palmemme eli Urkin perään ja diskuteeraamme (suom. keskustelemme) loputtomiin hyvässä hengessä auringon laskiessa paapuurin puolelle ja kasteen laskeutuessa purjekenkiemme päälle.

Hep ja hop, eipäs lähdetä vielä keulimaan. Kirjaa siteeraten: ”Kun ns. ”kovat arvot” ja materia hallitsevat, kyse on maskuliinisuudesta. Näissä maissa suositaan tiukkoja lakeja ja rangaistuksia.” Jaaha, vai niin. Maskuliinisessa päässä tempaistaan muijaa turpaan, jos se kehtaa avata suunsa julkisella paikalla ja riepotellaan tukasta pitkin kyliä ja kaupan päälle annetaan koko naapuruston kivitettäväksi. Jos ei naapurusto jaksa, niin saa kivittää itse itsensä. Ja överiksi meni. Laeissa ja rangaistuksissa on vielä opittavaa monelta sharia-lakia soveltavalta maalta. Vankilathan meillä vastaavat moldovalaista neljän tähden hotellia. Materiaa täällä osataan palvoa sujuvasti, kysy vaikka Jyke ”Paljonko laitetaan” Kataiselta ja Alex ”Irvikissa” Stubbilta.

Taidanpa sittenkin taipua pehmoiluarvoihin ja feminiinistelyyn. Hoivataan ja ymmärretään kaikkia ja kaikkea ja toivotaan, että saadaan vastakaikua. Paitsi ei ymmärretä materian edessä kumartavia suuryritysten sätkynukkeja. Heidät vedetään yksi toisensa perään kölin alta ja pudotetaan pihakaivoon testaamaan veden syvyyttä. Ja tietty joskus täytyy kuulua perkeleitä ja nyt pojat ylitetään tuo suo niin että heilahtaa ja juodaan kori viinaa ja kyynelehditään keihään MM-kullan tahdissa. Mutta eivät ole Seppo Rädyn (kumarrusta myös Kinnusen Kimmolle ja Kimmon The Amisviiksille) jälkeen löytäneet miehiä keihään varteen. On se saatana kumma, kun joutuu katselemaan vuodesta toiseen rähmällään makaavia itkupillejä. Porilaisten marssi!

Kysymys ja vastaus -palsta (ei Bees & Honey)

K: Mitä tapahtuu, jos paskat tulee housuun?
V: Housut tulee paskaan.

K: Mitä seuraa, jos viiltää jalkapallon auki?
V: Pallon viimeisen sauman kiinni neulonut minikokoinen indonesialainen pääsee vapaaksi.
V2: Isäsi pidättää seuraavan kahden viikon viikkorahasi uuden pallon ostoa varten.

Riippumaton

Nyt on tartuttava tärkeään aiheeseen, sanaan ”riippumaton”. Tuhansien aiheeseen tuhrattujen tuntien jälkeen voin vetää yhteen tutkimustulokseni. Tulkinta riippuu asiayhteydestä. Ta-daa! Tärkeilijät, tiedeihmiset ynnä muut intellektuellinistit sanoisivat asiayhteyden sijaan konteksti. Tässä tulokset, here’s the score:

1. ”Vehkeeni on riippumaton.” Minulla on vehje tai objekti, joka ei riipu. Voidaan olettaa, että vehkeeni on aina jäykkänä tai kovana, mikä nyt voidaan katsoa riippumisen vastakohdaksi.
2. ”Omistan riippumaton.” Minulla on riippumatto ja jollain toisella vastaavasti ei ole. Asia voidaan vinosti tarkasteltuna tulkita lällätykseksi tai leuhkimiseksi. Subjektiivisista tulkinnoista puhdistettuna kyseessä on kuitenkin vain toteamus vähän samaan tapaan kuin ”Omistan vähän vitun ison Audin, kartanon Espoossa, kultaisen Kimi Räikkösen signeeraaman Tag Heuerin ja metrisen meisselin. Mitä sinä omistat?”
3. ”Tämä on riippumaton köysi.” Toisin kuin kohdassa yksi, tässä ei tarkoiteta, että köysi olisi täysin jäykkä tai ei riippuisi. Nyt puhun omistusmuodosta, kuitenkin niin päin, että riippumatolla on omistussuhde köyteen (vrt. kohta 2). Koska meillä on käsissämme vain köysi, on syntynyt tilanne, että ko. köysi on irrallaan riippumatosta. Riippumatto (ilman köyttä) on jossain muualla tai mahdollisesti kadonnut. Jos se on kadonnut, on harkittava katoamisilmoituksen tekemistä. Jos riippumatto löytyy, voidaan se ripustaa vaikka puuhun köyden avulla. Silloin toimitaan niin, että köyden toinen pää sidotaan tukevasti puuhun ja toinen pää riippumattoon. Sama toistetaan maton toisessa päässä (ei samaan puuhun). Köyttä puuhun sidottaessa on oltava tarkkana, ettei köyden toista päätä sidota epähuomiossa väärään paikkaan, kuten oman kaulan ympärille tai naapurin auton takapuskuriin.
4. ”Olen riippumaton.” Tätä ei kuulu tulkita, että minä en riipu, ts. olisin konkreettisesti jäykkä. Sitä ei myöskään tulkita, että minulla olisi romanttinen suhde riippumattoon ja lause olisi jonkinlainen kieroutunut sitoutumislupaus riippumatolle. Tässä halutaan sanoa, että en ole sidoksissa mihinkään poliittiseen ryhmittymään, uimaseuraan, vanhempainyhdistykseen, salaseuraan tai muuhun yhteenliittymään, jolle olisin tilivelvollinen postauksistani tai jonka opit ja aatteet ohjailisivat jollain tavoin ajatteluani ja ajattelemattomuuttani. Voin kirjoitella tänne mitä tahansa tolkutonta hötöä ilman pelkoa siitä, että joku vaatisi päätäni vadille sääntöjen rikkomisesta. Sekin auttaa, että olen ainoa, joka lukee näitä juttuja.

Ei muuta kuin hyvää päivää, muttei loppuelämää.

JK: Taidanpa muuten kuulua tukimielessä yhteen vanhempainyhdistykseen. Pärkkele, siinä meni riippumattomuus.

JK2: Enkä voi tunnustaa riippumattomuutta lukuisiin eettisiin ja moraalisiin sääntöihin. Siinä meni pohja kaikelta.